|
•
sourceforge.net/projects/veracrypt/
VeraCrypt
on pätevä kryptattujen tiedostojen luomiseen. Tiedostot voi luoda
ja avata VeraCryptillä ikäänkuin "virtuaalisina
kiintolevyinä" joiden sisältö on kuitenkin salattu. Salausta
voi tarvittaessa tehostaa monin keinoin, kuten laittamalla pitkän ja
väärin kirjoitetun salalauseen, ison PIM:n, erikseen vaadittavan
avaintiedoston ja piilovolumen volumen sisällä. Pienet
VeraCrypt-volumet voi piilottaa samaa kokoluokkaa olevien
bulkkitiedostojen sekaan, esimerkiksi pelin tallennustiedostojen,
nimeämällä ne samoin ja sijoittamalla samaan
sijaintiin.
Taviskäyttäjälle, jonka perässä Mustat
Helikopterit ei ole, ja jolla on tapana hukkailla kännireissuilla
muistitikkuaan riittää kuitenkin perusvoluumi perussalasanalla
tyyliin "wapaamuurari.0lawi".
Kannattaa
tallentaa VeraCryptin "portable"-versio mukaan
muistitikulle, jotta voi reissuillaan suoraan avata ja sulkea
tiedostonsa myös kavereiden koneita käyttäessä ja toisaalta
kannattaa jättää suurin osa tikusta vapaaksi tiedostoille, jotka
ei sisällä yhtään mitään henkilökohtaista (yhdessä
katsottavat elokuvat, kaverille kopioitavat pelit ym), koska suurin
osa isoista mukana kulkevista tiedostoista tahtoo tällaisia
olla.
Mutta kuvitellaan skenaario, jossa sinulla on
äärimmäisen arkaluontoista dataa ja olet tavallinen, persaukinen
siviili-ihminen, jolla on tavallinen laitteisto, eikä kontakteja
Systeemiin ja sen isokenkäisiin. Data on tarkoitus antaa Hyvälle
Tohtorille, joka on matkalla maahan Alfa Centaurista. Hyvä Tohtori
saa sen avulla kehitettyä ihmiskuntaa hyödyttävän Taikatöpselin,
joka kykenee tuottamaan päästötöntä energiaa 50 000 maapallon
tarpeisiin. Sen datan perässä on valitettavasti myös Ulkoavaruuden
Saalistaja, ja mikäli tämä saa datan haltuunsa, seuraukset ovat
kauheat; paha keisari syö kaikilta pään, verisilmä purskahtaa ja
galaksit räjähtää sekä katoaa. Olisi siis suuri askel
ihmiskunnalle, mikäli Hyvä Tohtori
saisi datan haltuunsa, mutta toisaalta kaikki tuhoutuisi
Ulkoavaruuden Saalistajan saadessa datan.
Tämä on
silloin hyvä modus operandi:
– VeraCrypt
pitkin salalausein (esim. Mustan Raamatun sivun 6 rivi 6 takaperin,
korvaten kaikki välimerkit, välilyönnit ja skandit luvulla 6)
isoin PIM-luvuin ym.
– Erillinen tietokone, jolla ei voi edes
saada internet-yhteyttä
– Ei kiintolevyä tietokoneeseen,
vaan data sijaitsee USB-muistitikulla, jos sitä on tarkoitus
muokata, tai DVD-levyllä, jos sitä on tarkoitus vain lukea
muokkaamatta. Syynä tähän on se, että USB-muistitikku ja
varsinkin DVD-levy on helpompia tuhota fyysisesti hätätilanteessa.
–
Kone käynnistetään erilliseltä DVD-levyltä, jolta
käyttöjärjestelmä ladataan RAMmiin. Ainoa tapa peukaloida
DVD-levyä on korvata se salaa kokonaan uudella levyllä, joka
näyttää samalta ja joka toimii päällepäin samoin.
– Em.
boottaavan DVD-levyn salaa vaihtamisen estämiseksi, levyn md5sum
otetaan sen luomisen jälkeen ylös ja tarkistetaan se joka kerta
ennen boottaamista.
•
sourceforge.net/projects/dban
DBAN
päällekirjoittaa kaiken datan kiintolevyltä. Se siis poistaa
käyttöjärjestelmää myöten aivan kaiken pysyvästi, jokaiselta
partitiolta, mutta ei tee kiintolevystä "uusiokäyttökelvotonta"
kuten rälläköinti tai vastaavat fyysiset metodit.
Kun
kiintolevyltä tuhotaan tavanomaisin keinoin dataa, ei se tuhoudu
oikeasti, vaan sen voi palauttaa. "Formatointi" ei tuhoa
dataa myöskään, päällekirjoitus tuhoaa. Jos datan haluaa pyyhkiä
niin, ettei esimerkiksi Suomen poliisi saa sitä auki, yksi
päällekirjoituskerta riittää, tai jos olet paranoiaa taipuvainen,
ainakin DBANin "autonuke"-toiminto, joka on melko nopea
myös, ja jossa on muutama päällekirjoituskerta.
Tämä
on anekdotaalista, mutta USDoD-tasoiset tekijät olisi mahdollisesti
saaneet päällekirjoitettua dataa palautettua, näiden operaatioiden
ollessa hyvin kalliita ja niitä tehdäänkin "vain kansallisen
turvallisuuden tähden". Samoin 90-luvun alun ja sitä vanhemmat
MFM/RLL-kiintolevyt saattavat olla vastustuskykyisempiä
päällekirjoitukselle ja niihin kannattaa käyttää suosiolla
"Gutmann-metodia" joka tekee 35
päällekirjoitusta.
USB-muistitikut ja SSD-levyt toimivat
eri tavoin, ja päällekirjoitus toimii niihin kyllä jossain määrin,
mutta ei täysin, ja useat metodit ei edes välttävästi.
Kalifornian yliopiston nörtit testailivat tätä joskus vuonna 2010,
joten data on vanhaa ja sen soveltuvuus nykyajan tallennusvälineisiin
ei välttämättä ole paikkansapitävää, mutta heidän kokeissaan
USB-muistitikuille toimi HDD-levyille tarkoitetuista
päällekirjoitusmetodeista parhaiten British HMG IS5 (Base.) ja
SSD-levyille US DoD 5220.22-M.
•
pkgs.org/download/secure-delete
• srm.sourceforge.net
•
learn.microsoft.com/en-us/sysinternals/downloads/sdelete
"Arkiseen"
tiedostojen tai tyhjän levytilan päällekirjoitukseen, jotka
käyttö- ja tiedostojärjestelmästä riippuen toimivat kyllä
kiintolevyihin, mutta eivät "täydellisesti". Vapaan
kiintolevytilan päällekirjoitus kannattanee tehdä erilliseltä,
vaikkapa DVD:ltä tai USB:ltä boottaavalla käyttöjärjestelmällä.
•
launchpad.net/ubuntu/jammy/+package/age
• age-online.com
•
github.com/FiloSottile/age
AGE
on hyvä tekstin kryptaukseen, ja kryptattu tuotos on tekstiä, tai
pikemminkin kirjainsotkua, jota voi lähettää vaikka
sähköpostiviestissä, koska se kuitenkin koostuu kirjaimista ja
muista tavallisista merkeistä kuten tekstikin. Kuin PGP, mutta
helppokäyttöinen, yksinkertaistettu versio ilman ylimääräistä
sähellystä. Yhdistelmällä VeraCrypt+AGE pääsee pitkälle, eli
omalle VeraCrypt-voluumille talteen private key yhteen tiedostoon,
public key toiseen tiedostoon ja shell script, joka muuttaa
VeraCrypt-voluumille tallennetun salattu.txt:n avattu.txt:ksi, jonka
se edelleen tallentaa VeraCrypt-voluumille. Kuvatkin voi salata AGEn avulla, jos ne ensin muuttaa base64:ksi.
•
libreoffice.org
Jos
AGE on liian vaikea, niin LibreOfficella saa tehtyä varsin hyvin
salattuja dokumentteja. Etuna on myös se, että näihin voi
sisällyttää tekstin lisäksi kuvaa ja muuta krumeluuria, ja
haittana toisaalta, että näitä pitää myös lähettää
liitetiedostona eikä niitä voi lähettää plaintextinä, kuten
AGE-kryptattua dataa (jota taas sitten pystyisi lähettämään
vaikka vanhan ajan SMS-tekstiviesteinä tai kirjoittamaan kirjeeksi
ruutupaperiin, eli ilman internet-yhteyttä tai edes puhelinta).
LibreOfficella on paha tapa tehdä backuppeja tiedostoista, joten
suosittelen tekemään valmiin pohjan, salasanasuojatun tauski.odt:n,
johon olet copypastettanut vaikka Korsoraattorin läpi ajetut Tauskin
lyriikat tekstinä. Kun sitten haluat tallentaa oikeaa sisältöä
salattuna, teet eri nimisen kopion tuosta Tauskin
diskografiatiedostosta, avaat sen ja muokkaat siitä halutunlaisen.
Näin kaikki väliaikaistiedostot pysyvät salattuina.
|